Aaro Suonio "Peace is constructed - not fought for"

Pekkaspäivät pois!

 

Työ tekijäänsä kiittää. Tekemättömästä työstä harvoin kiitellään. Kun talous on tiukalla, kiristetään vyötä ja tehdään enemmän töitä. Sopivatko nämä ajatukset hyvinvointiyhteiskuntaan enää lainkaan? Mikä tuottavuuden yhtälössä on niin muuttunut, että vähemmästä työstä pitäisi jatkuvasti maksaa enemmän? Eiköhän nyt olisi aika Suomessakin hyväksyä se asia, että ei ole ns. saavutettuja etuja, joista ei olosuhteiden muuttuessa pitäisi olla valmis luopumaan. Kääritään hihat ja hyväksytään, että ahkera työnteko on avainasemassa talouskasvun tekemisessä. Onko järkeä, että kasvava työttömien joukko katselee vierestä kun toiset lomailevat? Toki maan talouden elvyttämiseen tarvitaan paljon muutakin kuin vähemmän vapaa-aikaa, kuten esimerkiksi yrittämisen kannustamista eri tavoin, innovaatioita ja lujaa tahdonvoimaa ja uskoa tulevaisuuteen. Tai jos sitten ei ole halua tehdä enemmän töitä, pitää tyytyä taloudellisessa mielessä vähempään kuin mihin on totuttu - raha ei tunnetusti ole onnellisuuden mittari, vaikka rauhoittaakin. Liekö nyt kuitenkin rauhoittanut liikaa...Pekkaspäivät pois ja Suomi nousuun. Jos välttämättä halutaan, mietitään niitä joskus uudestaan, jos ja kun on siihen varaa.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Joo, tuskin monellakaan on mitään sitä vastaan, että kaikille suomalaisille työikäisille ja -haluisille taataan 8 tunnin työpäivä ilman pekkaspäiviä ja palkalla, jolla tulee toimeen.

Pekka Pylkkönen

"Palkka jolla tulee toimeen" ei ole kovin eksakti määritelmä. Todistetusti tuhannet ja tuhannet opiskelijat tulevat toimeen yhteensä 500e opintotuella ja asumislisällä. Tuskin kuitenkaan esität kokopäivätyötä 500e kuukausipalkalla?

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Tuskin esitän. Palkka on eri asia kuin tuki.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä lomaltapaluurahojen lakkauttaminen tulisi olla ensimmäinen tehtävä, mikäli ei viikon sisään palaa töihinsä ilman lomaltapaluurahoja katsotaan automaattisesti eronneeksi, tilalle on tulijoita suomalaisissakin.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Aika monella alalla ne on jo pois.. Monella on viikkotyötuntimäärä noin 37,5 tuntia, eikä silloin ole oikeutettu pekkasiin.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

No juuri sitä eroa ne tasaavat.

Pelkkä pekkasten poisto koskee vain siis 40h viikossa tekeviä. Eli jotain muutakin tarvitaan. Eli niiden muiden työtuntien nosto 40h. Muutoin se kyllä on vain osan ihmisten kyykyttämistä.

Julkinenpuoli on sitten vielä erikseen.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Julkinenpuoli joutuu korottamaan palvelu ja lupamaksuja merkittävästi jottei palkkoihin tarvita velanottoa.
Työn tehostamista on jo harjoitettu viimeiset sata vuotta ja sitä tehdään kaikkialla Suomenkin ulkopuolella.
Tulevien vuosien tehtävien lisäyksestä huolehtii täysipäiväisesti 200 edustajaa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #8

Velkaa ei tarvitsis ottaa jos olis oma valuutta, jota hallinnoisi oma suomalainen keskus-/ tukkupankki.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #9

Kyllä ja päästäin takaisin devalvatoiden runsaiden lakkojen kierteeseen kun eliminoidaan devalvation elinkustannusnousut.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #10

Tietty järkevintä olisi ottaa meille kelluva valuutta.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Juha Sipilän ehdottama 100 tuntia on lähellä Pekkaspäiviä, ovatko nämäkin ansaitsemattomia vapaapäiviä, noin 13,5 työpäivää. Juha Sipilä haluaa poistaa Pekkaspäivät.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Oli kysymys 5% hyppäyksestä.
Tuottavuuden lisäystä on tehty jo sata vuotta ja kaikki kansat työstävät sitä.
Kun halutaan jotain enemmän on tehtävä työtä pitempään saadaksen välittömän hyppäyksen jos nyt halua on.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Olen itse päässyt näkemään pekkaspäivien tehon parilla työpaikalla. Kirjaan tähän kolme etua:

1) Varsinkin keskisuurissa yrityksissä, joissa on monimutkaisia erikoistehtäviä, organisaatiosta saadaan kriisejä kestävämpi, samalla tuotanto tehostuu ja uusia tuotannollisia ideoita syntyy. Työntekijät joutuvat tuuraamaan toisiaan, tiimien kokoonpano vaihtelee ja samalla voi keksiä uusia tapoja toteuttaa aiempi prosessi. Väitänkin, että 90 -luvun alun työn (tuotantoteknisestä) tuottavuuden noususta n. 10-20 % on ministeri Pekkasen ansiota.

2) Hyvän henkilöstöjohdon myötävaikutuksella ilmapiiri paranee. Jokainen ymmärtää toistensa työtehtäviä ja ongelmia. Keskinäinen suunnittelu ja kommunikaatio paranee.

3) Lattiatasolla työviikko on säännöllisempi, ja monia perheellisen asioita on vaikeampi hoitaa järkevästi. Pekkanen auttaa.

Toimituksen poiminnat